Turun ilmailuhistoria alkoi vuonna 1925, kun Turun saaristoon, Ruissaloon avattiin vesilentosatama. Vuonna 1935 puolestaan Artukaisiin avattiin Suomen ensimmäinen siviilimaalentoasema. Nykyinen lentoasema valmistui vuonna 1955, ja se jatkaa Turun roolia Suomen ilmailuhistoriassa.
Turun lentoaseman päällikkönä vuodesta 2010 toiminut Juha Aaltonen muistelee lämmöllä uraansa Finavialla ja vuosiaan Turun lentoasemalla.
”Vuosiini Turun lentoasemalla on mahtunut paljon upeita hetkiä, ja on suuri ilo juhlistaa juhlavuotta yhdessä matkustajien ja koko lentoaseman henkilöstön kanssa. Turun lentoaseman henkilökunta tekee päivittäin tärkeää työtä lentoliikenteen ja sujuvan matkustamisen eteen. Lentoasemalla on myös hyvä yhteishenki, ja moni finavialainen tekeekin täällä pitkän työuran”, lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen kertoo.
Ruissalosta Artukaisiin
Ruissalon lentosatama avattiin vuonna 1925 meren rannalle, hulppeiden puuhuviloiden ympäröimälle saarelle. Lentosatama palveli vesilentokoneita vuoteen 1935 asti. Ruissalosta lennettiin niin Maarianhaminaan kuin Tukholmaankin. Yhteydet olivat tärkeitä matkustajille, mutta myös postille ja muulle rahdille. Lentosataman matkustajia palveli asemarakennuksena toiminut viehättävä huvila rannan tuntumassa. Vaikka Suomessa oli – ja on yhä – runsaasti vesialueita, jotka soveltuivat vesilentokoneiden käyttöön, oli nähtävissä, että ilmailu oli siirtymässä kohti maalentotoimintaa Ruotsin esimerkin mukaisesti.
Kuva: Suomen Ilmailumuseo
Jo Ruissalon lentosataman toimintavuosina Turun kaupunginvaltuusto kiinnitti huomiota lentoliikenteen kehitykseen. Turun alueelle päätettiin rakentaa maalentoasema, jota kaavailtiin aluksi Ruissalon lentosataman jatkeeksi rannikolle. Samaan aikaan lentokoneet kehittyivät vauhdilla vesitasoista raskaampiin koneisiin, joten Ruissalon pehmeä pohja ei olisi soveltunut tarkoitukseen. Uuden maalentoaseman sijainniksi valittiin Artukaisten kartanon alue. Asemarakennuksena toimi kartanolta lunastettu työnjohtajan funkkishenkinen asuntorakennus. Ulkoalueita raivattiin kartanon edustan peltoaukealta, joka muutettiin kiitotiealueeksi. Lentoasemalla oli käytössä yhteensä kahdeksan kiitotietä, joista neljä oli tärybetonipäällysteisiä ja neljä sorapäällysteisiä. Artukaisten lentoasema vihittiin käyttöön syyskuussa 1935. Se oli Suomen ensimmäinen siviili-ilmailun maalentoasema aina vuoteen 1955 asti.
Ruskon aika
Sunnuntaina 24. huhtikuuta 1955 kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Artukaisista Turun uudelle lentoasemalle, Turku-Rusko-tien varteen. Ruskon lentoasema vastasi ilmailun nopeaan kasvuun erinomaisesti tarjoamalla nykyaikaiset puitteet kasvaville matkustaja- ja rahtimäärille. Uusi lentoasema vihittiin käyttöön juhlallisin menoin 8. syyskuuta 1955.
1960-luvulla yleisilmailu eli kukoistuskauttaan, mikä näkyi myös Turun lentoasemalla. Toimintaa vilkastuttivat erityisesti kaksi lentoasemalla toimivaa lentokoulua. Suihkumoottorit saapuivat Turkuun jo vuonna 1959, kun SAS:n Caravelle-kone suoritti koululennollaan useita laskuja lentoasemalle. Ensimmäinen reittilento Turusta Kööpenhaminaan lennettiin kyseisen lentoyhtiön toimesta 1. huhtikuuta 1964. Säännöllinen suihkukoneliikenne alkoi vuonna 1966 Helsinki–Turku–Kööpenhamina-reitillä.
Kuva: Suomen Ilmailumuseo
Turun lentoasemaa on kehitetty vuosien aikana vastaamaan lentoliikenteen muuttuvia tarpeita. Lentoaseman kiitotietä pidennettiin vuonna 1989, jolloin kiitotien pituus kasvoi 2000 metristä 2500 metriin. Tämä loi edellytykset kaikkien ilma-alusten operoinnille Turun lentoasemalla. Kiitotien pidennys mahdollisti myös Turun täysipainoisen käytön Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä.
Lisäksi matkustajaterminaalia on laajennettu kolmesti. 1990-luvulla lentoasemalle rakennettiin rahtiterminaali, josta muodostui tärkeä viennin portti maailmalle. Rahtitoiminnan vilkastuessa entisestään toinen rahtiterminaali valmistui vuonna 2003. Nykyisin Turun lentoasema on yksi Suomen vilkkaimmista sekä matkustaja- että rahtiliikenteen määrässä mitattuna.
Monipuolisia yhteyksiä ja asiakaslähtöistä palvelua
Turun lentoasema sijaitsee aivan kaupungin kupeessa, joten sieltä on lyhyet yhteydet palveluiden äärelle. Lentoasemalta on sekä suoria reittilentoja Euroopan suurkaupunkeihin että lomalentoja etelän lämpöön. Lisäksi lennot Turusta Helsinkiin avaavat matkustajille koko Helsinki-Vantaan kattavan reittitarjonnan ympäri maailmaa.
”Turun lentoasema tuo maailman lähelle turkulaisia ja koko Varsinais-Suomea. Turusta on hyvät reitit moniin Euroopan kaupunkeihin, ja on tärkeää, että alueen asukkaat ja yritykset käyttävät olemassa olevia lentoyhteyksiä” Aaltonen jatkaa.
Turun lentoasema on saanut tunnustusta erinomaisesta toiminnastaan ja palvelustaan, ja Finavia on valinnut sen vuoden lentoasemaksi kolme kertaa: vuosina 2003, 2011 ja 2018. Tunnustukset kertovat lentoaseman pitkäjänteisestä työstä ja kyvystä vastata ilmailualan vaatimuksiin korkealla tasolla.
Kuva: Suomen Ilmailumuseo
Ilmailuala ja sen toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää lentoasemilta kykyä uudistua ja vastata uusiin haasteisiin. Turun lentoaseman menestyksen taustalla on osaava ja sitoutunut henkilöstö, jota Aaltonen kiittelee lämpimästi.
”Turun lentoaseman henkilöstö on erittäin asiantuntevaa ja henkilöstöllä on todellinen halu tehdä ja kehittää lentoaseman toimintaa edelleen. Haluan kiittää omaa henkilöstöä ja muita lentoaseman toimijoita erittäin hyvästä ja määrätietoisesta yhteistyöstä Turun lentoaseman eteen nyt ja tulevaisuudessa”, Aaltonen kuvailee juhlavuoden haastattelussa.
Lue lisää Finavian ja sen lentoasemien historiasta täältä.
Tutustu Turun lentoyhteyksiin lentoaseman verkkosivuilla.
Pääkuva: Suomen Ilmailumuseo
