Pelastajan työ vaatii laajaa osaamista, hyvää fyysistä kuntoa ja luottamusta työkaveriin. Helsinki-Vantaan pelastuspalvelussa työvuoro kestää 24 tuntia. Asemia on kaikkiaan neljä. Sivuasemilla miehitys on kaksi henkilöä, ja siellä pääpaino on lentokoneiden turvaamisessa. Pääasemalla pelastajia on useampia ja ilmaliikenteen pelastusvalmiuden lisäksi hoidetaan palo- ja ensivasteen tehtäviä koko lentoaseman alueella.
Jukka Kymäläinen valmistui Pelastusopistosta vuonna 2000. Pelastajan työtä hän on tehnyt Finavialla 21 vuotta. Ennen pelastajan uraa hän kouluttautui sähköasentajaksi.
– Taustalla kyti silti ajatus, että haluan tehdä jotain muuta. Olin armeijassa sotilaspoliisi ja viranomaispuoli kiinnosti. Pelastustehtävissä viehätti myös sopivanlainen jännitys, Jukka kertoo.
Aaro Koposella ajatus palo- ja pelastustyöstä nousi mieleen lukiossa.
– Täytin kyselyä, jonka perusteella minulle ehdokkaiksi nousivat palomiehen ja poliisin ammatit. Armeijassa lääkintämiehenä ajatus pelastusalan työstä oli jo vahvistunut ja kävin armeijan jälkeen Helsingin Pelastuskoulun, josta valmistuin 2013.
Finavialla Aaro Koponen aloitti vajaa vuosi sitten. Sitä ennen hän työskenteli 12 vuotta Helsingin pelastuslaitoksella Haagan pelastusasemalla.
Kokeneemmalta oppii kentän salat
Lentoasemalla pelastajien työ painottuu ennaltaehkäisyyn ja valmiuteen. Työvuoro starttaa kello 9 aamupalaverista, jossa varmistuu vuoroasema ja tehtävät.
– Tärkein hommamme on terminaalin, lentokoneiden ja matkustajien suojeleminen. Se tarkoittaa paljon harjoittelua ja varautumista. Alue on valtava, joten paikat täytyy tuntea hyvin. Kaikkien on myös osattava kaikkea, Aaro Koponen kommentoi.
Tässä kokeneemmasta kollegasta on apua.
– Jukka tietää kentän jokaisen kulman. Olen oppinut häneltä paljon siitä, mistä pääsee nopeasti mihinkin. Se on todella oleellista.
Luottamus kumpuaa koulutuksesta ja kokemuksesta
Pelastajan työ perustuu vahvasti siihen, että ammattilaisena tietää mitä tehdään erilaisissa tilanteissa.
– Kun voi luottaa siihen, että toinen hoitaa roolinsa, voi keskittyä tekemään omansa, Jukka sanoo.
Tämä pätee niin asemalla ollessa, hälytykseen lähdettäessä kuin paikan päällä tilanteessa.
Aaro näkee luottamuksen ammatillisena turvana.
– Meillä on kaikilla samanlainen koulutus. Tiedämme kaikki, kuinka tulee toimia. Nopeasti oppii myös toisen persoonasta. Se lisää luottamusta entisestään. Arvostan Jukan rauhallisuutta ja analysointikykyä. Hänestä huokuu se, että hänen osaamiseensa voi tukeutua ja kenttäalue on hänellä hienosti hallussa.
Jukka arvostaa Aaron ripeää asioihin ja tekemiseen tarttumista.
– Aarolta jos yhteisessä vuorossa kysäisee, että hoitaako hän jonkun asian, tulee vastaus nopeasti ”hoidan”, Jukka kiittää.
Lisäksi hän kehuu kollegan osaamista fyysisen kunnon ja teknisten taitojen osalta.
– Hän on todella pätevä ja hyvässä kunnossa. Köysikoulutuksessa hän osasi solmut ja kiinnitykset todella hyvin. Siinä kohtaa olen itse aika nöyrä.
Työyhteisö, jossa on helppo viihtyä
Vaikka työssä varaudutaan vakaviinkin tilanteisiin, arki asemalla on usein rauhallista. Kun hälytyksiä ei ole, treenataan, harjoitellaan sekä pidetään huolta varusteista ja kalustosta.
– Omaa aikaakin jää, ja voi vaikka lukea. Tunnelma on mukavan rento ja työkavereiden kanssa puhutaan niin asiaa kuin vitsaillaan. Tänne on ollut helppo tulla uutena, Aaro sanoo.
Kiinnostaisiko työ vastuullisessa ja merkityksellisessä roolissa lentoturvallisuuden ytimessä?
Pelastuspalvelun vuoromestarin tehtävä Helsinki-Vantaan lentoasemalla on nyt avoinna – hae mukaan varmistamaan Suomen suurimman lentoaseman turvallisuutta.
