Hoppa över navigering

Ei ihan tavallinen tie

Article published
07.10.2016 kl 05:28
Archived
Ilmakuva Oulun lentoasemasta.
Matkustus Ihmisiä & Ilmailua
Kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaatii paljon osaamista ja investointeja. Menneenä kesän Finavia uusi Rovaniemen lentoaseman kiitotien, ja ensi kesän suunnitelmissa on remontoida kiitotie Oulussa.

Uuden kiitotien suunnittelu alkaa aina yleissuunnitelman teolla, jossa määritellään muun muassa millaista liikennettä kiitotiellä on ja miten sitä käytetään. Viimeisin Suomeen rakennettu uusi kiitotie on Helsinki-Vantaan kiitotie 3, joka otettiin käyttöön vuonna 2002.

- Kiitotie mitoitetaan yleissuunnitelman perusteella. Rakentaminen on optimointia, koska kiitoteiden pituudet ja leveydet ovat suuria ja investoinnit näin ollen kalliita, Finavian tekninen johtaja Henri Hansson toteaa.

Suomen kiitotiet ovat keskimäärin 2,5 kilometriä pitkiä ja 45-60 metriä leveitä. Helsinki-Vantaan pisin kiitotie on 3,4 kilometriä. Uuden kiitotien suunta valitaan aina päätuulen mukaan, sillä koneet tarvitsevat vastatuulen nousuun.

Kiitotiet jaetaan varustelunsa perusteella kolmeen luokkaan. Suurin osa Suomen lentoasemista kuuluu luokkaan CAT I. Helsinki-Vantaan kolmas kiitotie on varustelultaan CAT III -tasoa. Se tarkoittaa, että kiitotielle voi laskeutua lähes säässä kuin säässä. Oulun ja Rovaniemen lentoasemat kuuluvat luokkaan CAT II.

Finavian lentoasemien kiitotiet ovat asfalttipintaisia

Vaihtoehtoinen pintamateriaali olisi betoni, mutta sen elinkaarikestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista, joten betonia ei käytetä Suomessa. Pinnan alla ovat kantavat rakenteet, jotka yhdessä päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen vastaan.

Pistekuorma on erityisen suuri silloin, kun kone seisoo paikoillaan. Siksi suuria koneita ei pitäisikään seisottaa pitkään kiito- tai rullausteillä etenkin lämpimien olosuhteiden aikana.

- Uudet koneet ovat kevyempiä hiilikuiturakenteen ansiosta. Pyörät ovat kuitenkin pienemmät, mikä lisää pistekuormaa ja on rankempi päällysteelle, Hansson kertoo.

Kantavuuden lisäksi kiitotien pinnan on oltava tasainen, kuitenkin niin, että vesi pääsee valumaan pois. Myös kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät.

Kiitotien reunoilla ja päissä on oltava kantavaa ja tasaista kiitoaluetta sekä päissä turva-aluetta siltä varalta, että kone suistuu pois kiitotieltä tai ei pysähdy ajoissa.

- Joidenkin kenttien osalta kiitotien turva-alueita ollaan suurentamassa lähivuosina vastaamaan EASA:n määräyksiä, jotka tulevat voimaan siirtymäkauden jälkeen vuoden 2018 alussa, Hansson sanoo.

Rovaniemellä tehtiin kesällä peruskorjaus

Finavian kesän 2016 suurin kiitotieprojekti oli Rovaniemen lentoliikennealueiden peruskorjaus. Kyse oli 13 miljoonan euron investoinnista, jossa kiitotiet, rullaustiet ja asemataso päällystettiin uudelleen sekä valaistusta ja hulevesijärjestelmiä uudistettiin. Investointi on suuri päällystettävän alueen laajuudesta johtuen: uutta päällystettä tuli 450 000 neliömetrin kokoiselle alueelle.

Peruskorjauksen laajuuden lisäksi merkittävää on led-tekniikan käyttöönotto valaistuksessa.

- Asfalttiin upotettavien valaisimien kohdalla siirryttiin ledeihin. Olemme aiemmin testanneet niitä ja olennaista on, että valoteho riittää myös talvella, Hansson sanoo.

Vaikka ledien hankintakustannukset ovat vielä kalliit, huoltotarve on vähäisempi ja käyttöikä korkeampi, joten käyttökustannukset ovat matalammat kuin perinteisillä valoilla. Led-valot otettiin käyttöön kesällä myös Helsinki-Vantaalla.

Ensi kesälle Finavia suunnittelee Oulun kiitotien peruskorjausta. Sen aikataulusta ja vaikutuksista matkustajaliikenteeseen tiedotetaan, kun suunnittelu etenee.

Lue lisää lentoasemien kehittämisestä