Finavia vastaa omista toiminnoistaan ja päästöistään, ja sillä on lentoaseman pitäjänä osavastuu lentoasemalla suoritettavien toimintojen ympäristövaikutuksista.
- Lentoliikenne on joukkoliikennettä, joka kuormittaa ympäristöä kuten muutkin liikennemuodot. Suomessa seurataan vuosittain kaikkien liikennemuotojen päästöjä ja energiankulutusta. VTT:n ylläpitämän LIPASTO-päästölaskentajärjestelmä on korvautumassa LIIKE-päästölaskentajärjestelmällä vuoden 2025 aikana.
- Maailmanlaajuisesti lentoliikenteen päästöjen ja energiankulutuksen vähentämistoimissa kansainvälisillä määräyksillä ja sopimuksilla on keskeinen rooli. Lentokoneille asetetut pakokaasujen raja-arvot pakottavat myös lentokoneteollisuuden valmistamaan vähemmän päästöjä tuottavaa tekniikkaa. Edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupassa vuoden 2012 alusta. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on kehittänyt CORSIA-päästökompensointijärjestelmän (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation), joka koskee kansainvälisiä lentoja. Tavoitteena on rajoittaa lentoliikenteen kasvavia CO₂-päästöjä pitämällä ne vuoden 2020 tasolla.
- Euroopan Unionin ReFuelEU Aviation -asetus velvoittaa tulevaisuudessa lentopolttoaineen toimittajia sekoittamaan tavanomaiseen kerosiiniin asteittain kasvavan osuuden uusiutuvia ja vähäpäästöisiä polttoaineita, alkaen kahdesta prosentista vuonna 2025 ja tavoitellen 70 prosentin osuutta vuoteen 2050 mennessä.
Lentoasemilla voi olla useita eri päästölähteitä
Suihkukoneiden energiankulutus puolittui
Lentoyhtiöillä on keskeinen rooli ilmailun päästöjen vähentämisessä, sillä ne tekevät kalustohankinnat ja valitsevat käyttöönsä uusimmat, vähäpäästöiset ja energiatehokkaat konemallit. Moderni lentokonekalusto on selvästi säästeliäämpää kuin aiemmin.
- Suihkukoneiden matkustajakohtainen energiankulutus ja päästöt ovat nykyään noin puolet vuoden 1970 tasosta. Uusien moottori- ja aerodynamiikkateknologioiden ansiosta polttoaineen kulutus matkustajaa ja sataa kilometriä kohden on laskenut jopa 70 %. Nykyiset pitkän matkan laajarunkoiset lentokoneet kuluttavat keskimäärin noin 2,5–3 litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohden. Lyhyemmillä reiteillä kulutus on noin 3–5 litraa sataa henkilökilometriä kohden. Pitkät lennot ovat edelleen suhteellisesti tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä kuin lyhyet lennot.
- Potkuriturbiinikoneet ovat energiatehokkain vaihtoehto kotimaan lennoilla. Noin puolet Suomen sisäisistä reiteistä lennetään edelleen moderneilla potkuriturbiinikoneilla, kuten ATR-72:lla. Täydessä kuormassa kone kuluttaa vain 2,5–3 litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohden – jopa vähemmän kuin useimmat henkilöautot.
- Lentämisestä on tullut entistä puhtaampaa yksittäisen matkustajan näkökulmasta, mutta lentoliikenteen kokonaiskasvu kasvattaa silti globaaleja päästöjä. Biopolttoaineiden käyttö yleistyy vähitellen, ja alalle kehitetään myös sähköisiä ja vetykäyttöisiä ratkaisuja. Lisäksi päästöjä pyritään ohjaamaan taloudellisilla keinoilla, kuten päästökaupan ja kestävien polttoaineiden velvoitteiden avulla.
Suuri osa Suomen sisäisistä lennoista lennetään potkuriturbiinikoneilla.
Päästöt ja ilmanlaatu lentoasemilla
Ympäristölainsäädännön mukaan Finavialla on selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista. Vuosittain seurattaviin asioihin kuuluvat muun muassa päästöt lentoasemilla. Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat useat erilaiset toiminnot ja toimijat, kuten lentoliikenne, kenttäalueen maakaluston liikenne, maaliikennealueen autoliikenne, lentoaseman omat varavoima- ja lämpölaitokset.
- Finavia arvioi lentokoneiden päästöt lentoasemilla kansainvälisesti määritellylle niin sanotulle LTO-syklille (Landing and Take Off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 000 jalan (915 metrin) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa ison matkustajakoneen ollessa kyseessä päästöjä noususuunnassa noin kuuden kilometrin matkalta ja laskusuunnassa noin 18 kilometrin matkalta lentoasemasta. Laskenta perustuu ICAO:n Airport Air Quality (Doc 9889) -manuaaliin.
- Finavia selvittää myös oman maakalustonsa päästöt lentoasemilla hankittujen polttoainemäärien perusteella. Päästölaskennassa sovelletaan tieliikenteen yksikköpäästölukuja henkilöautoille, pakettiautoille ja kuorma-autoille.
- Finavian maakaluston ja lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kokonaismäärät lentoasemilla julkaistaan vuosittain vuosikertomuksessa.
- Laskemme osana hiilidioksidipäästölaskentaamme myös arvoketjun aiheuttamat päästöt, eli niin sanotut scope 3 -päästöt GHG protokollan mukaisesti. Arvoketjun päästölähteistä lentoliikenteen (lentokoneiden polttoaineenkulutus) on huomattavin.
LTO-syklin mukaisessa päästölaskennassa otetaan huomioon myös lentokoneiden nousun ja laskun aikaiset päästöt.