Ohita navigaatio

Puheenvuoro: Lentojen rahoittaminen julkisella tuella on kallista ja aiheuttaa päästöjä

Artikkeli julkaistu
28.06.2022 klo 15:39
Potretti Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani jolkkosesta
Lentoliikenteen kilpailutus viidelle paikkakunnalle on nyt käynnissä kolmatta vuotta peräkkäin. Kun matkustajat julkisen tuen myötä tottuvat alhaisiin hintoihin, kynnys markkinaehtoisesti toimivan lentoliikenteen paluuseen nousee, kirjoittaa Finavian lentoasemaverkoston johtaja Jani Jolkkonen.

Finavialle on tärkeää pitää huolta Suomen saavuttavuudesta. Haluamme edistää kilpailukykyisiä, sujuvia ja mahdollisimman vähäpäästöisiä yhteyksiä. Lentäminen on tehokas ja järkevä tapa liikkua, kunhan reiteille riittää matkustajia ja markkinaehtoista kysyntää.

Jo ennen koronapandemiaa julkisin varoin tuetuilla ostolennoilla oli vähän matkustajia. Lentokoneet olivat käytännössä puolityhjiä. Pandemian myötä matkustajamäärät pienenivät entisestään, eivätkä matkustajat ole palanneet pandemian jälkeenkään.

Mitä pidempään julkisesti tuettua ostoliikennettä jatketaan, sitä todennäköisempää on, että markkinaehtoinen lentojen kysyntä ei vähäliikenteisille reiteille enää palaa. Kuluttajat tottuvat alhaisiin lentolippujen hintoihin eivätkä enää ole valmiita maksamaan kustannusperusteisia hintoja.

Ostoliikenteellä on oma paikkansa ja roolinsa, kun sillä täydennetään markkinaehtoista liikennettä ja parannetaan saavutettavuutta. Nykymuotoisen, julkisin varoin tuetun lentoliikenteen haasteina ovat kuitenkin sen kalleus, tehottomuus ja turhat päästöt.

Verrattuna muihin liikennemuotoihin lentojen rahallinen tuki on koronapandemian aikana paisunut melkoisesti. Kun valtion tuki muissa liikennemuodoissa on tyypillisesti kymmeniä euroja matkustajaa kohti, oli yhdensuuntaisen lentolipun tuki vuonna 2021 keskimäärin lähes tuhat euroa.

Lentojen osalta kyse on siis merkittävästä julkisesta tuesta.

Ostoliikenteessä matkustaja maksaa lentomatkan kokonaiskustannuksista keskimäärin alle 10 prosenttia. Noin 60 prosenttia kustannuksista katetaan verovaroista maksamalla tukea lentoyhtiölle. Loput lentomatkan kustannuksista – keskimäärin noin 30 prosenttia matkustajaa kohti – jäävät Finavian tappioksi.

Tähän mennessä valtio on tukenut koronan aikana käynnistettyä viittä lentoreittiä 40 miljoonalla eurolla. Sen päälle tulee vielä Finavian alueellisten lentoasemien tappio, joka viime vuonna oli yhteensä 40 miljoonaa euroa.

Lentotukien jatkuessa uhkana on, että valtio ja valtionyhtiöt rahoittavat pysyvästi vähäliikenteisiä reittejä kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.

Taloudellisten näkökulmien ohella olisi tärkeää pohtia myös ostolentojen ilmastovaikutuksia, kun Suomi tavoittelee hiilipäästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Ostoslennoilla matkustajakohtaiset päästöt nousevat monikertaisiksi muihin liikennemuotoihin verrattuna, sillä lennoilla on yleensä vähän matkustajia.

Mikä sitten ratkaisuksi alueiden saavutettavuuteen? Hyviä yhteyksiä voi ylläpitää monella tapaa, joista lentäminen on yksi. Me Finaviassa ehdotamme, että valtio rahoittaisi eri liikennemuotoja yhdistävien matkaketjujen kehittämistyötä. Se olisi konkreettinen toimenpide kohti Suomen päästövähennystavoitteita ja turvaisi alueellisen saavutettavuuden pitkällä aikavälillä.

Lue Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäen puheenvuoro: Liikennejärjestelmän kehittämisen tulisi pohjautua tulevaisuuden tarpeisiin.

Lue myös Jani Jolkkosen puheenvuoro: Suomalaisten yhteydet ja maakuntien saavutettavuus eri liikennemuotoja yhdistämällä.

Raportointi