Ohita navigaatio

Puheenvuoro: Liikennejärjestelmän kehittämisen tulisi pohjautua tulevaisuuden tarpeisiin

Artikkeli julkaistu
16.06.2022 klo 09:24
Potretti Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäestä
Ihmisten liikkumistarpeet ovat parin viimeisen vuosikymmenen aikana muuttuneet merkittävästi. Samalla eri kulkumuodot ovat voimakkaasti kehittyneet. Nyt on oikea hetki suunnata katse tulevaisuuteen ja tarkastella Suomen saavutettavuutta ja liikennejärjestelmää kokonaisuutena, kirjoittaa Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Lentoliikennettä tarkastellaan meillä edelleenkin irrallisena kulkumuotona olemassa olevaan lentoasemaverkostoon pohjautuen. Kehittämistyön tärkeimpien ajureiden tulisi kuitenkin olla asiakastarpeissa, saavutettavuudessa sekä taloudellisesti ja ilmastovaikutuksiltaan kestävässä liikennejärjestelmässä.

Liikennepolitikkaamme näyttäisi uudistumisen sijaan ohjaavan halu säilyttää, ja saavutettavuutta rakennetaan olemassa olevien lentoasemien varaan.

Lentoasemat on rakennettu pääosin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin tarpeet ja maailma olivat hyvin toisenlaisia. Niinpä Finavialla on tällä hetkellä 20 lentoasemaa, joista monet sijaitsevat lähellä toisiaan ja lähellä hyviä rautatieyhteyksiä.

Näin siitäkin huolimatta, että Suomen liikennepalveluiden kysynnässä tapahtui merkittävä muutos 2000-luvun alussa, kun kotimaan lentomatkustus alkoi pienillä lentoasemilla hiipua. Ihmiset siirtyivät kiihtyvällä tahdilla isoihin aluekeskuksiin ja liikkumisen tarpeet muuttuivat. Samalla rautatie- ja linja-autoliikenne alkoivat voimakkaasti kehittyä.

Ruotsissa liikennejärjestelmän kehittämisessä on jo vuosikymmen sitten edetty rohkeasti asiakastarpeiden pohjalta ja markkinaehtoisesti. Siellä infrastruktuurin ja liikennepalvelujen kehittämistä ohjaa kysyntä ja tarjonta. Ruotsissa valtionyhtiön omistuksessa on kymmenen lentoasemaa.

Myös Suomessa liikennejärjestelmän kehitystyön painopistettä tulisi siirtää siihen, miten liikkuminen voidaan hoitaa järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti. Alueiden hyviä yhteyksiä voi ylläpitää monella tapaa, joista lentäminen on yksi.

Suomen tulisi rahoittaa sujuvien matkaketjujen kehittämistä. Kustannukset olisivat vain murto-osa ulkomaisille lentoyhtiöille maksettavasta julkisesta PSO-tuesta ja lähes tyhjien koneiden lennättämisestä aiheutuvista kustannuksista.

Tarvittava summa voisi olla 2–3 miljoonaa euroa. Tämä olisi konkreettinen toimenpide kohti liikenteen päästövähennystavoitteita ja turvaisi Suomen alueellisen saavutettavuuden pitkällä aikavälillä.

Lue myös:

Jani Jolkkonen: Suomalaisten yhteydet ja maakuntien saavutettavuus varmistetaan tulevaisuudessa liikennemuotoja yhdistelemällä.

Katja Siberg: Lentorata on elintärkeä satsaus koko Suomen saavutettavuuteen ja kilpailukykyyn.

Raportointi