Ohita navigaatio

Pohjoismaiden ensimmäinen maanalainen kosteikko käytössä Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Artikkeli julkaistu
05.04.2023 klo 11:24
Asemataso Helsinki-Vantaalla
Vastuullisuus
Finavia on ottanut Helsinki-Vantaalla käyttöön maan alle rakennetun kosteikon, jonne ohjataan kiitoteiden ja asematasojen hulevesiä. Kosteikko parantaa veden laatua ja tasaa veden virtaamia luontoon. Myös muilla Finavian lentoasemilla on tehty parannuksia vesien hallintaan.

Finavian rakennuttama maanalainen kosteikko on Pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan.

– Kosteikon valmistuminen on merkittävä satsaus lähialueiden vesistöjen parantamiseksi ja hulevesien laadun hallitsemiseksi. Sen avulla vähennämme lentokoneiden jäänpoisto- ja kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineista koituvaa kuormitusta lähialueiden vesistöön ja purouomien eroosiota, Finavian ympäristöasiantuntija Tuija Hänninen sanoo.

Maanalainen kosteikko toimii siten, että siihen johdettu vesi siivilöityy kiviaineksen ja siihen kasvavan biofilmin läpi. Pohjalle pumpattava paineilma tehostaa mikrobien hajotustoimintaa.

Infograaffi maanalaisesta kosteikosta

Kuva: Kosteikko on soratäytteinen pohjasta tiivis allas, jossa pintakerrokseen johdettu hulevesi puhdistuu sorakerroksen läpi kulkeutuessaan. Kosteikko koostuu hulevesien ilmastussolusta (pinta-ala 600 m2) ja varastosolusta (pinta-ala 2 000 m2). Ilmastussolussa puhdistumista tehostaa altaan pohjasta ilmastusjärjestelmän kautta syötetty paineilma.

Finavia seuraa kosteikon toimintaa seuraavan kahden vuoden ajan tarkan mittausohjelman mukaisesti.

– Kosteikon toimintaa tutkittiin Aalto-yliopiston pilottimittakaavaisessa yksikössä. Mikäli kosteikko toimii ennakoidulla tavalla ja parantaa sen kautta kulkevien hulevesien laatua, vastaavia kosteikkoja voitaisiin rakentaa muidenkin vesien laskuomien yhteyteen.

Vesien hallinnan parannuksia myös muilla Finavian lentoasemilla

Vesien hallinta on merkittävä osa Finavian ympäristötyötä. Finavia on kehittänyt viime vuosina myös esimerkiksi Turun ja Tampere-Pirkkalan lentoasemien glykolin keräystä.

– Kentillä kerätään talvisin propyleeniglykolipitoiset vedet imuriautoilla altaisiin ja toimitetaan käsittelyyn. Lumet kasataan erikseen rakennetuille lumialueille, mistä sulamisvesiä ohjataan jatkokäsittelyyn. Näin vähennetään lumeen sekoittuneen propyleeniglykolin kuormitusta vesiin. Lentokoneiden jäänpoistoainetta ei luokitella myrkylliseksi, mutta se kuluttaa luonnonvesissä hajotessaan happea ja aiheuttaa hajua.

Myös Lapin lentoasemille on suunnitteilla uudistuksia.

– Olemme rakentaneet Ivalon lentoasemalle vastaavan lumialueen, jonne glykolipitoiset lumet kerätään talvisin jatko-ohjausta varten. Myös Kittilän lentoasemalle suunnitellaan esimerkiksi uutta glykolivesiallasta, joka tehostaa glykolipitoisten vesien keräystä ja mahdollistaa säädellyn toimittamisen jäteveden puhdistamolle tai muuhun käsittelyyn.

Finavian keräämästä glykolista suurin osa hyödynnetään esimerkiksi jätevesipuhdistamoilla, jossa sitä voidaan käyttää typenpoistoprosessin hiilenlähteenä sekä mädättämöissä metaanin tuotannossa.

Lue myös

Maanalainen kosteikko edistää purojen ja vesistöjen kuntoa Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueilla

Kolme asiaa vesien hallinnasta Finavian lentoasemilla