Ohita navigaatio

Näin toimii lennonjohto

Artikkeli julkaistu
09.09.2013 klo 05:39
Arkistointipäiväys
Lentokone kuvitus.
Ihmisiä & Ilmailua
Taivaalla on tungosta. Euroopan ilmatilaa halkoo 32 000 reittilentoa vuorokaudessa. Niiden lisäksi korkeuksissa risteilee melkein sama määrä muita lentoja kuten sotilaslentoja. Lentoliikenteen sujuvuuden takaa mittava palvelujärjestelmä ja koneisto.

Lennonjohtotorni

Jokaisella lentoasemalla on lennonjohtotorni. Siellä työskentelevä lennonjohtaja porrastaa eli laittaa järjestykseen lentokoneet rullaustiellä, kiitotiellä sekä ilmassa kentän välittömässä läheisyydessä.

Lennonjohtaja työskentelee tornissa, koska tehokkainta ja turvallista on, kun hän näkee vastuualueellaan olevat lentokoneet. Lennonjohdon apuna on vahvasti myös tekniikka, johon turvaudutaan erityisesti huonoissa sääolosuhteissa.

Yhdeltä tutkanäytöltä lennonjohtaja näkee lentokentän lähellä ilmassa olevat koneet. Maaliikennetutkassa näkyy puolestaan kaikki lentoasemalla maassa tapahtuva liikenne metrin tarkkuudella.

Ajoneuvot ja lentokoneet voivat liikkua rullaus- ja kiitoteillä ainoastaan lennonjohdolta luvan saatuaan.

Helsinki-Vantaalla käyttöönotetun CDM-toimintatavan (Collaborative Decision Making) ansiosta lentokone kuitenkin odottaa moottorit sammutettuina portilla, kunnes kiitotiellä on tilaa.

Tämä toimintatapa tehostaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä lentokoneiden laskeutumisen ja lähdön välillä tehdäkseen lentomatkustuksesta tehokkaampaa.

Kone pääsee siis sujuvasti nousuun heti rullaus- ja lähtöluvan saatuaan. Asialla on merkitystä, sillä Helsinki-Vantaalta lähtee vuodessa noin 87 000 lentoa.


Lähestymislennonjohto

Vilkkailla lentoasemilla on lennonjohtotornin lisäksi lähestymislennonjohto. Suomessa tällaisia asemia ovat muun muassa Helsinki-Vantaa, Tampere-Pirkkala, Jyväskylä, Kuopio sekä Rovaniemi.

Lähestymislennonjohto johtaa saapuvan liikenteen kohti lentoasemaa ja porrastaa lähestyvät lentokoneet jonoon. Se huolehtii myös siitä, että nousevat lentokoneet lähtevät oikeisiin suuntiin ja pysyvät porrastettuina, kunnes ne siirtyvät aluelennonjohdon vastuulle.

Lentäjät vastaavat oman lentokoneensa turvallisesta kuljettamisesta. Nousevan koneen lentäjä ottaa noin puolen kilometrin korkeudessa yhteyden lähestymislennonjohtoon. Se johtaa esimerkiksi Helsinki-Vantaalta lähtenyttä konetta noin sadan kilometrin ajan.

Sen jälkeen kone siirretään aluelennonjohdolle, jonka vastuulla kone on niin kauan kuin se on Suomen ilmatilassa tai kun se lähestyy määränpäänä olevaa kotimaan lentoasemaa.


Aluelennonjohto

Aluelennonjohto valvoo Suomen ilmatilassa olevia lentokoneita. Lentokoneet noudattavat aluelennonjohdon antamia lentokorkeuksia, nopeuksia ja suuntia.

Jokainen maa vastaa oman ilmatilansa hallinnasta, joten ilmatilojen rajoilla maiden aluelennonjohdot luovuttavat lentokoneet naapurimaansa aluelennonjohdolle. Silloin lennonjohtaja ilmoittaa näyttöpäätteellään koneen siirtyneeksi seuraavan aluelennonjohdon työpöydälle.

Vastaanottava lennonjohto kuittaa koneen itselleen. Samalla lentokoneen lentäjälle ilmoitetaan radiolla siirrosta ja häntä kehotetaan ottamaan yhteys seuraavaan aluelennonjohtoon.


Riittävä etäisyys

Liikenteen porrastamisesta vastaa lennonjohtaja. Mikäli lennonjohto ei häiriötilanteessa siihen kykene, lentokoneiden lentäjillä on omat varajärjestelmät, joiden avulla he pystyivät huomioimaan lähellä olevat lentokoneet.

Lentoasemien lähellä samalla korkeudella ja samaan suuntaan etenevien lentokoneiden etäisyys on vähintään viisi kilometriä.

Jos lennonjohtaja näkee tornista vastuullaan olevat lentokoneet, porrastusväli voi olla huomattavasti pienempi.

Aluelennonjohdoissa normaali porrastusminimi on noin yhdeksän kilometriä. Minimietäisyys pystysuunnassa on 300 metriä.


Eurooppaan yhtenäinen ilmatila

Euroopan ilmatila on ollut jaoteltuna maakohtaisiin ilmatiloihin, joiden lennonvarmistuksesta kukin maa on vastannut. Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen maanosan laajuisen yhtenäisen ilmatilan (SES, Single European Sky).

Yhtenäisen ilmatilan avulla halutaan saada lennonvarmistukseen enemmän kapasiteettiä, lisätä turvallisuutta ja kustannustehokkuutta sekä vaikuttaa lentoliikenteen muuttumiseen ympäristöystävällisemmäksi.

Osana SES-kehitystä Eurooppa on jaettu niin sanottuihin toiminnallisiin ilmatilalohkoihin. Suomi kuuluu Norjan, Viron ja Latvian kanssa Pohjois-Euroopan toiminnalliseen ilmatilalohkoon. Sen yhtenä tavoitteena on tarjota vuodesta 2015 alkaen lennonvarmistuspalveluita yhtenäisessä ilmatilassa.

Finavian lennonvarmistuksessa työskentelee 460 henkilöä, joista puolet on lennonjohtajia. Yhtiö investoi voimakkaasti palvelukyvyn kehittämiseen, jotta se on myös jatkossa mukana lennonvarmistuspalveluiden tuottajana.


Edullista palvelua

Suomen lentoasemilla lennonvarmistusmaksut ovat edullisimmasta päästä. Eurooppalaisten 24 päälentoaseman hintavertailussa Helsinki-Vantaan lentoasemamaksut ovat neljänneksi halvimmat.


Teksti: Sami Laakso
Kuvitus: Jaska Poikonen

Lisää aiheesta muualla Finavian verkkopalvelussa

Finavian palveluehdot ja liikennemaksut      Lennonjohtajien koulutus