Hyppää pääsisältöön

Pohjoisen lentoliikenne kehittyy vain yhteistyöllä

Julkaistu
18.12.2014 klo 12:45
Julkisuudessa on keskusteltu värikkäästi Suomen lentoliikenneyhteyksistä ja kotimaan lentojen tarjonnasta ja hinnoittelusta. Muuttotappiosta ja työpaikkakadosta kärsivien maakuntien turhautuminen lentoyhteyksien rajalliseen saatavuuteen on ymmärrettävää. Kannanotot alueellisen elinvoimaisuuden puolesta tulee kuitenkin asettaa rinnan lentoliikenteen toimintaympäristön tosiasioiden kanssa.

Finavia huolehtii siitä, että Suomessa on laadukas ja kilpailukykyinen lentoasemaverkosto, joka kykenee tarjoamaan kustannustehokkaita ja kysyntään vastaavia palveluita lentoyhtiöille ja lentomatkustajille.

Kotimaan lentoliikenteen mahdollistaminen on Finavian keskeinen tehtävä. Maailman talousfoorumi on arvioinut Suomen lentoasemainfrastruktuurin maailman kilpailukykyisempien (5. paras) joukkoon.

Finavia perii lentoasemiensa palveluista moneen muuhun maahan verrattuna alhaisempia palvelumaksuja lentoyhtiöiltä. Tällä lisätään kenttien ja alueiden houkuttelevuutta lentoyhtiöiden silmissä.

Kenttien kustannustehokkuudesta huolimatta on selvää, että suppean väestöpohjan verkostolentoasemilla lentoliikenteen palvelutason säilyttäminen ja jatkokehittäminen on ja tulee jatkossakin olemaan haasteellista.

Tärkein syy on, että lentoliikenteen palveluiden alueellinen kysyntä ohjaa lentoyhtiöiden reittipäätöksiä ja vaikuttaa siten lentoyhteyksien määrään. Paikallisen kysynnän heikentyessä tai ollessa kovin vähäistä on realismia tunnustaa, että ollaan tekemisissä monitahoisten haasteiden kanssa.

Finavialla ei lentoasemien ylläpitäjänä ole käytännössä mitään keinoa ohjata lentoyhtiöiden päätöksiä siitä, mille kentille niiden koneet lentävät. Salaliittoteoriat lentojen keskittämisestä Helsinkiin voi siis unohtaa. Markkinataloudessa koneet lentävät sieltä, mistä ne saavat matkustajia kyytiin.

Yhteyksien kysyntää voidaan lisätä

Useiden verkostolentoasemien elinvoimaisuudessa keskeinen tekijä on erityisesti matkailun vetovoimasta syntyvä kysyntä. Finavia näkee Suomessa monin paikoin potentiaalia lentoliikenteen kysynnän kasvattamiseen.

Kasvu kuitenkin edellyttää matkailun täysimääräistä hyödyntämistä, matkailutuotteiden hiomista ja alueiden sisäistä yhteistyötä paikallisen potentiaalin löytämiseksi.

Finavia on tiivistänyt yhteistyötään Lapin matkailuelinkeinon kanssa ollakseen aktiivisesti mukana Lapin markkinoinnissa. Toimme muun muassa Levin maailmancupiin useita kansainvälisiä matkanjärjestäjiä tutustumaan pohjoisen mahdollisuuksiin.

Pohjoiseen suuntautuvan lentomatkustuksen määrän kasvattamisessa olisi Lappiin tulevien suorien kansainvälisten tilaus- ja reittilentojen lisäksi tärkeää saada myös yhä useampi Helsinki-Vantaalla konetta vaihtava matkailija poikkeamaan muun Suomen matkailukohteissa.

Suomen menestyminen porttina Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä tuo jo nyt runsaasti lisäkysyntää kotimaan lentoreiteille sekä edesauttaa laajan lentoasemaverkoston ylläpitoa.

Matkailuyrittäjät tuovat usein esille, ettei matkailutuotteiden kehittäminen kannata, kun ei ole lentoyhteyksiä. Lentoliikennettä ei taas synny, jos alueella ei ole vetovoimaisia matkailutuotteita. On siis eräänlainen muna-kana -ongelma.

Miten ongelmaa voi konkreettisesti ratkoa? Yksi työkalu olisi esimerkiksi alueellinen lentoliikenteen yhteismarkkinointirahasto, jossa olisivat mukana kaikki ne alueen tahot, joille lentoliikenne on tärkeää. Tällaisia käytetään muun muassa Norjassa.

Lentoasemien laadukas infrastruktuuri on kilpailukyvyn perusta

Finavia palvelee koko suomalaisen yhteiskunnan etua käyttämällä liiketoimintansa tuottoja verkostolentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lentoasemaverkoston vuonna 2013 alkaneella 100 miljoonan euron investointiohjelmalla on myös merkittävä työllistämisvaikutus. Se merkitsee kolmen vuoden aikana lähes 1 700 henkilötyövuoden verran työtä keskeisten lentoasemien ympäristössä.

Vuoden 2014 aikana Finavia on toteuttanut merkittäviä investointihankkeita Turussa, Tampereella, Ivalossa ja Rovaniemellä. Yksin Ivalon lentoaseman perusparannuksen kustannusarvio on yli 10 miljoonaa euroa.

Miksi ihmeessä Finavialla olisi mitään muuta intressiä kuin saada Lapin kentille mahdollisimman paljon liikennettä, jos kerran panostamme kenttiin näin paljon?

Lentoliikennettä eivät kasvata pelkästään kilpailukykyiset lentoasemat, vaikka niihin investoitaisiin kuinka paljon tahansa ja vaikka ne antaisivat palvelunsa ilmaiseksi lentoyhtiöille.

Lisää lentokoneita Lapin taivaalle eivät myöskään tuo populismiin perustuvat heitot tai eri osapuolten syyttely.

Jotta lentoliikenne Lapissa palvelee jatkossa entistä paremmin elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita, ratkaisuja on etsittävä siitä, miten liikenteen kysyntää voidaan vauhdittaa. Ratkaisuja on haettava eri toimijoiden tiiviissä yhteistyössä faktojen, ei tarkoitushakuisten heittojen, pohjalta. Tällaiseen yhteistyöhön Finavia on aina valmiina.

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 14.12.2014.

Matkustus