Hyppää pääsisältöön

Kurkistus lennonjohdon ”salakieleen”

Julkaistu
11.06.2015 klo 06:00
Lennonjohdon kieli voi kuulostaa mystiseltä. Tarkkaan valittujen ilmausten tarkoituksena on keskinäinen ymmärrys.

”Alfa charlie niner” – anteeksi mitä? Lennonjohdon ja lentokoneiden välinen keskustelu voi kuulostaa maallikosta käsittämättömältä, mutta lennonjohtajille ja lentäjille ympäri maailmaa se on arkipäivää.

Lennonjohdon ja lentäjien välisessä keskustelussa on käytössä aivan omat aakkoset. A on Alfa, b on Bravo, c on Charlie, d on Delta, e on Echo, f on Foxtrot, g on Golf, h on Hotel, i on India, j on Juliet, k on Kilo, l on Lima ja niin edelleen.

− Esimerkiksi OH-lyhenne sanotaan lennonjohtofraseologiassa kirjaimia kuvaavilla sanoilla Oscar – Hotel, valaisee pääkouluttaja Antti Ruhanen Avia Collegesta. Finavian Avia College järjestää sekä uusien lennonjohtajien koulutuksen että huolehtii Suomessa myös esimerkiksi lennonjohtajien kertauskoulutuksista.

− Lennonjohtajat puhuttelevat lentokoneita niiden kutsumerkeillä. Ne muodostuvat kirjainten ja numeroiden yhdistelmästä. Kukin lentoyhtiö hakee ICAOlta oman kutsunimen ja yksityiskoneiden tunnuksena toimivat yleensä koneiden rekisteritunnukset.

Fraseologian tarkoitus on lisätä viestinnän selkeyttä ja siten turvallisuutta.

Vasempaan vai vasemmalle?

Kansainvälisesti käytössä oleva fraseologia syntyi toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla, kun kaupallinen lentoliikennetoiminta alkoi yleistyä. Silloin Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO testasi, mikä olisi hyvä sana kuvaamaan kutakin kirjainta ja loi fraseologian tutkimustensa pohjalta.

− Tarkoitus on, että lentäjien on helppo ymmärtää lennonjohdon viestit liikennöivätpä he lentokoneita missä tahansa. Lisäksi sama ”kieli” on kirjainten osalta käytössä myös NATO-toiminnassa ja meriliikenteessä.

Kansainvälisessä ilmaliikenteessä toimitaan fraseologialla ja englannin kielellä. Suomessa lennonjohto taas käyttää sekä suomen- että englanninkieltä ja fraseologiaa.

− Suunnat ilmaistaan niin, että vasemmalle sanotaan ”vasempaan” erotukseksi sanasta ”oikealle”. Laskeutuminen ilmaistaan sanomalla ”cleared to land” ja lähtö ”cleared for take off”. Nämä sopimukset ovat usein kieliopin vastaisia ja saattavat siksi kuulostaa hassuilta, Ruhanen kertoo.

Myös numeroilmaukset ovat radiopuhelinliikenteessä tarkkaan säädeltyjä.

− Viisi ja yhdeksän sekoittuvat englanninkielessä lausuttuna helposti, joten yhdeksän lausutaankin muodossa ”niner”. Meillä on myös tarkat säännöt esimerkiksi siitä, milloin sanotaan ”yksi nolla nolla” ja milloin taas voi käyttää ilmausta ”sata”.

Ymmärrys aina tärkeintä

Lennonjohtajan tulee tuntea kaikki fraseologian säännöt. Niitä opetellaan simulaattorissa järjestetyissä lennonjohtoharjoituksissa.

Yhtenäinen ja kurinalainen kieli estää virheitä.

− Lennonjohdon ja lentäjien välisessä keskustelussa mikään ei saisi perustua oletuksiin vaan keskinäinen ymmärrys on aina tärkeintä. Siksi lennonjohtaja antaa ohjeen lentäjälle ja tämä toistaa sen. Näin varmistetaan, että ohje on varmasti ymmärretty oikein.

Lennonjohtajien koulutuksessa kiinnitetään paljon huomiota tilannetietoisuuteen. Työ vaatii herpaantumatonta tarkkaavaisuutta ja kurinalaisuutta.

− Lennonjohtofraseologia on hieno keksintö. Kirurgitkin ovat käyneet hakemassa meiltä oppia. Sairaaloissa vastaavanlaista tarkkaan sovittua kommunikointia voitaisiin käyttää lääkärin ja sairaanhoitajan välisessä kommunikoinnissa virheiden välttämiseksi, Ruhanen kertoo.    

Ihmisiä & Ilmailua