Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen lentämisen historia: 1990-luku – lamavuodet hidastavat kasvua, ja lentoala avautuu kilpailulle

Julkaistu
07.05.2018 klo 09:00
Departure hall
1990-luvun lama näkyi notkahduksena lentomatkustuksessa. Vuosikymmen muutti ilmailualaa pysyvästi, kun ensimmäiset halpalentoyhtiöt saapuivat Euroopan markkinoille.

Finavia julkaisee 10-osaisen sarjan suomalaisen lentämisen historiasta 1910-luvulta tähän päivään. Tässä osassa käsitellään 1990-lukua.   

1990-luku oli maailmanpolitiikassa suurten myllerrysten aikaa, millä oli vaikutuksia myös suomalaiseen lentomatkustukseen. Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen vuonna 1990 ja erityisesti Neuvostoliiton hajoaminen 1991 vaikuttivat rajusti Suomeen, joka ajautui idän kaupan tyrehtyessä syvään lamaan.   

 – Sotavuosista asti kasvanut lentomatkustus kääntyi lamavuosina ensimmäistä kertaa selvään laskuun, kertoo Ilmailumuseon näyttelypäällikkö Valeri Saltikoff. 

 – Esimerkiksi Finnairin lennoilla matkustajamäärät laskivat vuosikymmenen alkuvuosina kuudesta miljoonasta alle viiteen miljoonaan. Seuramatkalaisten määrä laski samassa ajassa miljoonasta reiluun 500 000:een.   

Myös Helsinki-Vantaalla matkustajamäärät laskivat vuoteen 1994 asti, minkä jälkeen käännyttiin kuitenkin jälleen kasvukäyrälle.  

– Vuosikymmenen loppupuolella usko lentoalan kasvuun oli jälleen kova: Helsinki-Vantaakin laajentui, ja lentoasemalle ryhdyttiin rakentaman kolmatta kiitotietä, Saltikoff sanoo.   

Kilpailu tuo halpalentoyhtiöt ja allianssit alalle 

1990-lukua leimasi ilmailualan avautuminen kilpailulle EU:n sisällä. Aiemmin tiukasti säännellyille lentoyhteyksille tuli uusia kilpailijoita, jotka laittoivat alan perinteiset toimijat uuteen tilanteeseen.  

– Ryan Airhan aloitti Euroopassa jo 1980-luvun puolella, mutta 1990-luvulla kilpailu kiihtyi, ja mukaan tuli muun muassa Easyjet. Suomeen halpalentoyhtiöt laskeutuivat vasta aivan 2000-luvun alussa, kun Buzz Air avasi reitin Lontoosta Helsinkiin, Saltikoff kertoo.   

Halpalentoyhtiöiden esiinmarssi paitsi kasvatti liikennettä ja arkipäiväisti lentomatkailua myös painoi lippujen hintoja alas. Perinteisten lentoyhtiöiden liiketoiminta ajautui yhä ahtaammalle, ja monet niistä keskittyivät keskeisten hub-lentokenttien väliseen liikenteeseen, mikä jätti tilaa pienemmille yhtiöille paikallisessa syöttöliikenteessä.   

Suuret lentoyhtiöt muodostivat myös globaaleja alliansseja toisten lentoyhtiöiden kanssa pärjätäkseen kilpailussa.  

– Finnair oli One World -allianssin ensimmäinen alkuperäisten jäsenten ulkopuolinen rekrytointi. Sen pahin kilpailija SAS taas muodosti muun muassa Lufthansan ja United Airlinesin kanssa Star Alliance -allianssin.  

Yhdistyminen Eurooppaan ja Schengen-alueen synty

1990-luvulla Suomi jatkoi yhdentymistä muuhun Eurooppaan. Vuonna 1995 maa liittyi Euroopan Unioniin ja allekirjoitti seuraavana vuonna Schengenin sopimuksen, joka mahdollistaa ihmisten liikkumisen jäsenvaltioiden rajojen yli ilman rajatarkastuksia.  

– Arjen tasolla Schengen-sopimuksen mukainen matkustaminen astui voimaan 2001, Saltikoff huomauttaa.  

Vuosikymmen toi muutoksia myös suomalaisten suosimiin matkakohteisiin: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kohteet, kuten Israel, Egypti ja Tunisia, kasvattivat suosiotaan. Uusina kaukokohteina nousivat muun muassa Australia, Kiina, Kuuba ja Guatemala, ja matkustamisesta Kaakkois-Aasian maihin alkoi tulla valtavirtaa.  

– Seuraavan vuosikymmenen puolellahan Thaimaasta alkoi tulla jo suomalaisille kuin toinen Kanaria, toteaa Saltikoff.  

Sarjan seuraava osa käsittelee 2000-lukua, jolloin matkojen ostaminen siirtyi yhä enemmän verkkoon. 

Lue sarjan edelliset osat1910-luku1920-luku1930-luku1940-luku1950-luku1960-luku1970-luku ja 1980-luku

Ihmisiä & Ilmailua