Skip to main content

Miltä sinä näytät sosiaalisessa mediassa?

Published
1.1.2013 at 07:32
Sosiaalinen media kertoo käyttäjistään – mutta ei aivan kaikkea. 

Helsinki!! Thank u for amazing night!! Kiitos! Mina rakastan sinua!!

Jennifer Lopez, Yhdysvaltalainen laulaja–näyttelijä–tanssija, toi shownsa Helsinkiin ja fiilisteli keikan jälkeen mikroblogipalvelu Twitterissä. Aiemmin päivällä hän raportoi: "Lovely, crisp day in Helsinki!! Looking forward to an amazing night!" Tuntuihan se hyvältä, kun JLon kaltainen maailmantähti kehui maatamme. Hänen Twitter-seuraajiaan sentään on yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisia: yli 13,5 miljoonaa!

Vaikuttaa siltä, että sosiaalinen media on yhtäkkiä kaikkialla ja kaikki ovat sosiaalisessa mediassa. Vaikka eihän se ihan totta ole.

Esimerkiksi Aasian maista Bruneissa, Hongkongissa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa sosiaalisen median käyttöaste on yli 50 prosenttia. Huikea luku. Mutta Intiassa, jonka asukasmäärä on yli 1,2 miljardia (edellä mainittujen neljän yhteenlaskettu asukasmäärä on vain 61,5 miljoonaa), sosiaalisen median penetraatio on vain 3 prosenttia. T

Turha silti olla kyyninen. Sosiaalinen media ei ehkä ole vielä kaikkialla, mutta potentiaalia siinä on. Ja vaikkei se parantaisi maailmaa, jotakin se ihmisille antaa. Vai voiko yli miljardi Facebookin käyttäjää olla väärässä?

Helsinki Institute for Information Technology HIIT:in tutkija Vilma Lehtisen mukaan sosiaalisessa mediassa ei ole kyse mistään sen kummemmasta kuin elämässä yleensä: ihmiset haluavat tulla toimeen keskenään ja olla toistensa kanssa tekemisissä.

Sosiaalisessa mediassa halutaan kuulua

Siirrymme Lehtisen kanssa käytännön tasolle. Miksi kukaan – ja mikä vielä ihmeellisempää: miksi niin moni – haluaa jakaa elämäänsä Facebookissa?

Lehtisen mukaan kiinnostavan näkökulman tarjoilee yhdysvaltalainen danah boyd (kyllä, hän kirjoittaa nimensä pienin alkukirjaimin – jos haluat tietää miksi: www.danah.org/name.html), joka esittää, että ihmisen asema yhteisössä voisi selittää sosiaalisen median käyttöä enemmän kuin persoonallisuuspiirteet.

Ennen Facebookia puhuttiin MySpacesta, joka nähtiin vaihtoehtonuorten, alakulttuurien ja etnisten vähemmistönuorten "mestana". Facebook taas lähti Harvardista. Varhaisissa internet-spekulaatioissa uumoiltiin, että netin maailmankylässä kaikki hajautuu.

Lehtisellä on tähän raikas, käänteinen näkökulma. Netissä ryhmäidentiteetit myös vahvistuvat, aina sinne toiseen ääripäähän asti. "Puhutaan siitä, alkaako netissä muodostua kuppikuntia. Alkavatko ihmiset kuunnella vain niitä, joista he ovat kiinnostuneita. Vietetäänkö aikaa vain samanmielisten kanssa. Toisaalta sosiaalinen media voi myös nostaa pois marginaalista – syntyy tukiryhmiä, huomataan, että muilla on samanlaisia kokemuksia. Se on iso asia sille nuorelle, joka on koulunpihalla yksin."

Sosiaalinen media ei ehkä ole vielä kaikkialla, mutta potentiaalia siinä on.

Ryhmäytymiseen Jennifer Lopezinkin seuraaminen perustuu. Ei välttämättä samaistuta tähteen, vaan niihin muihin, jotka häntä myös fanittavat. "Sosiaalisessa mediassa on niin monia kuulumisen mahdollisuuksia, että kuulumista esitetään. Ryhmän eteen työskennellään ja siihen kuuluminen tehdään näkyväksi. Kun ryhmä on tehty näkyväksi, se on ikään kuin enemmän olemassa", Lehtinen sanoo.

Niin raadollista kuin se onkin, ehkä yksi tärkeä syy sosiaalisen median käyttöön on elämäntilanne. Verkkoyhteisöpalvelu LinkedInissä profiileja aletaan tutkitusti päivittää silloin, kun haaveissa on uusi työ. "Ja myös parisuhteen päättyessä aletaan usein päivittää profiileja", Lehtinen heittää.

Helsinki-Vantaa - sosiaalisen median parhaimmistoa

Helsinki-Vantaa valittiin vuonna 2012 lentoasemien ykköseksi sosiaalisessa mediassa. Valinnan teki Singaporessa päämajaansa pitävä Simpliflying, joka on erikoistunut sosiaalisen median innovaatioihin ja yleisön osallistamiseen.

Twiittaa kuulumisiasi @HelsinkiAirport. Facebook-sivut löytyvät nimellä Helsinki Airport.


Teksti: Tiia Soininen 
Kuvitus: Jaska Poikonen

Matkustus