Helsinki-Vantaa on johtava pohjois-eurooppalainen lentoasema.

Helsinki-Vantaan lentoaseman historia

Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin vuonna 1952 Helsingin Olympialaisiin. Korpeen raivatusta kentästä on vuosikymmenten saatossa sukeutunut palveluiltaan maailman parhaiden lentokenttien joukkoon kuuluva lentoasema, joka on myös merkittävä eurooppalainen lentoliikennekeskus ja Aasian-liikenteen solmukohta.

Tästä kaikki alkoi

Uuden lentoaseman rakentamista Helsinkiin alettiin suunnitella 1940-luvun lopulla, sillä Malmin lentoasema ei enää pystynyt vastaamaan nopeasti kasvavien matkustajamäärien ja yhä suurempien ja painavampien koneiden asettamiin vaatimuksiin.

Paikka uudelle lentoasemalle löytyi perusteellisten tutkimusten jälkeen silloisen Helsingin pitäjän alueelta, Seutulaan johtavan tien varrelta. Nykyisin lentokenttäalue kuuluu Vantaan kaupunkiin. Rakennustyöt käynnistyivät keväällä 1950.

Helsingin lentoasema avattiin 1952

Helsingin lentoasema otettiin väliaikaisesti käyttöön Helsingin olympialaisten ajaksi kesällä 1952. Kisojen tilausliikenne ohjattiin vielä keskeneräiselle kentälle Aeron toimiessa Malmilta käsin. Uuden lentoaseman avajaisia vietettiin 10. heinäkuuta 1952.

Ensimmäisinä uudelle kentälle laskeutuivat 26. kesäkuuta 1952 Aero Oy:n kaksi DC 3 -konetta, Tiira ja Lokki.

Lentoasemaan kuului aluksi lennonvarmistusrakennus, 2000 metriä pitkä kiitotie, asemataso sekä matkustajaparakki. 1800 metriä pitkä sivukiitotie valmistui muutama vuosi myöhemmin, ja säännöllinen suihkulentoliikenne alkoi vuonna 1959.

Varsinainen asemarakennus valmistui vuonna 1969. Lentoaseman viralliseksi nimeksi tuli Helsinki-Vantaan lentoasema vuonna 1977.

Helsinki-Vantaa tänään

Lentoasema valittiin ensimmäisen kerran maailman parhaimpien lentoasemien joukkoon vuonna 1998, josta lähtien se on kuulunut lentokenttien aateliin. 2010-luvulla Helsinki-Vantaa on noussut merkittävien eurooppalaisten lentoliikennekeskusten eli hubien joukkoon ja on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenteen asema Aasiaan ja Amerikkaan suuntautuvien reittien määrällä mitattuna. Katso 360-kuvia Helsinki-Vantaasta..

Helsinki-Vantaan merkkipaalut

1952 Helsingin lentoasema avattiin.

1956 Toinen kiitotie valmistui ja käyttöön otettiin ensimmäinen tutka.

1969 Uusi matkustajaterminaali avattiin.

1973 Ensimmäiset turvatarkastukset alkoivat ulkomaanliikenteessä.

1977 Helsingin lentoasemalle annettiin nimeksi Helsinki-Vantaan lentoasema.

1983 Matkustajaterminaalia laajennettiin.

1987 Matkustajamäärä ylitti ensimmäisen kerran viisi miljoonaa.

1993 Kotimaanlentoja varten avattiin oma terminaali.

1996 Ulkomaanterminaalia laajennettiin. Kotimaanterminaali yhdistettiin ulkomaanterminaaliin käytävällä. Avattiin uusi ostoskatu, hotelli ja kongressikeskus.

1997 Valtiovierailuja käyttöön avattiin VIP President -terminaali.

1998 Helsinki-Vantaa valittiin ensimmäisen kerran maailman parhaaksi.

1999 Ulkomaanterminaalia laajennettiin. Avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat.

2000 Matkustajamäärä nousi ensimmäisen kerran yli 10 miljoonaan.

2001 Suomi liittyi Schengen-sopimukseen. Passit tarkastetaan vain non-Schen-lentojen matkustajilta.

2002 Kolmas kiitotie valmistui.

2004 Ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue.

2009 Kaukolentojen tiloja laajennettiin. Terminaalin kokonaispinta-ala kasvoi 30 %. Avattiin uusi keskitetty matkatavaroiden käsittelykeskus ja uusi ostosalue. Jako kotimaan- ja ulkomaanlentojen välillä poistui. Terminaalit nimettiin uudelleen: terminaali 1 ja terminaali 2. Terminaali 1 uudistettiin vastaamaan ulkomaanliikenteen tarpeita.

2013 Matkustajamäärä ylitti 15 miljoonan rajapyykin. Finavia käynnisti 900 miljoonan euron kehitysohjelman, jonka tavoitteena on laajentaa Helsinki-Vantaan lentoasemaa vuoteen 2020 mennessä.

2015 Lentoaseman historian mittavin palvelu-uudistus saatiin päätökseen. Terminaalissa avattiin 70 kokonaan uutta tai uudistettua palvelupistettä.

2016 Kehitysohjelman ensimmäiset hankkeet valmistuivat: pysäköintitalo P5:n laajennus, 12 uutta lähtöporttia ja 3 000 neliömetriä lisää matkustajatilaa sekä uutta asematason infrastruktuuria kuten rullausteitä ja koekäyttöpaikka.