Hyppää pääsisältöön

Helsinki-Vantaan kehitysohjelman toinen vaihe etenee - pääurakoitsijat valittu

Lehdistötiedote
Julkaistu
11.08.2015 klo 12:28
Finavia on tänään allekirjoittanut kaksi erillistä, historiansa suurinta urakkasopimusta. Sopimusten arvo on yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

– Kehitysohjelman suurinvestoinnilla voimme säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Uskomme, että jättipanostuksemme on Finavialle tuottoisa ja se tukee koko Suomen talouden kilpailukykyä, sanoo Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Aasian ja Euroopan välisen liikenteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Laajennuksen ansiosta lentoasemalla voidaan palvella 20 miljoonaa vuotuista matkustajaa.

Urakoitsijoiksi Lemminkäinen ja Destia

Poikkeuksellisen laajan ja vuorovaikutteisen kilpailutusprosessin jälkeen terminaalin talonrakennusurakoitsijaksi valikoituivat Lemminkäinen ja asematason maarakennusurakoitsijaksi Destia.

Tavoitteenamme oli, että molempien urakoiden kilpailutus toteutuu tasa-arvoisesti ja läpinäkyvästi.

–  Hankintaprosessia seurasivat puolueettomat asiantuntija Infra ry:stä ja Rakennusteollisuus ry:stä, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Arviointikriteereinä Finavia käytti paitsi kustannustasoa myös laatutekijöitä. Valinnassa painotettiin myös yhteistyötaitoja, joita testattiin vuorovaikutteisissa työpajoissa.

Tarkoituksena oli hakea kumppanit, jotka pystyvät sitoutumaan Suomessa vielä melko vähän käytettyihin yhteistoiminnallisiin urakkamalleihin.

Asematasourakkaa koskevan sopimuksen allekirjoittivat Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen (vas.), tulosyksikönjohtaja Minna Heinonen ja projektipäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen Destiasta.

Terminaalin talorakennusurakan sopimuksen allekirjoittivat Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen ja Lemminkäinen Talo Oy:n toimitusjohtaja Pauli Mäkelä.

Toteutus yhteistoiminnallisella urakkamallilla

Terminaalin laajentaminen toteutetaan PJU-mallilla eli projektinjohtourakkana ja asematasourakka puolestaan allianssimallilla.

Molemmissa urakoissa korostuvat yhteiset tavoitteet sekä Finavian, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välinen yhteistyö.

Kahden eri urakan yhteensovittamiseksi Finavia asetti urakoitsijoille yhteiset kustannus-, aikataulu-, turvallisuus- ja laatutavoitteet ja niin liittyvät kannustimet. Laadullisia tavoitteita ovat esimerkiksi matkustajatyytyväisyys ja materiaalien kierrätettävyys. Jos tavoitteisiin päästään, myös urakoitsijat hyötyvät.

Osaurakoinnin sijasta yhteistoiminnalliseen urakkamalliin päädyttiin Hanssonin mukaan sen vuoksi, että uusi malli tukee parhaiten laajentamiselle asetettuja tavoitteita. Se myös tehostaa Finavian omaa resursointia.

Näin Helsinki-Vantaan kehitysohjelman toinen vaihe etenee

Syksy 2015 kuluu pääasiassa vielä hankkeen suunnittelun parissa. Matkustajaterminaalin rakentaminen ja asematasotyöt käynnistyvät näillä näkymin vuoden 2016 alussa. Uuden asematasobusseille tarkoitetun rakennuksen rakentaminen voi tosin jo alkaa tänä syksynä.

Noin kolmen Musiikkitalon suuruisen investoinnin työllisyysvaikutus Suomessa on useita tuhansia henkilötyövuosia.

Terminaalin laajentaminen aloitetaan nykyisen non-Schengen-alueen eteläsiivestä alkuvuonna 2016. Asematasobussiterminaalin valmistuttua voidaan siirtyä länsisiiven rakentamiseen, mikä näillä näkymin käynnistyisi alkusyksystä 2016.

Länsisiiven ja samalla koko non-Schengen-alueen terminaalilaajennuksen on tarkoitus valmistua kesällä 2020. Helsinki-Vantaan terminaalipinta-ala kasvaa 45 prosenttia.

Lentokoneiden pysäköinti- ja rullausalueella tehdään mittavia maarakennustöitä. Työmaa käsittää 330 000 neliömetriä eli 65 jalkapallokentän kokoisen alueen.

Talonrakennus- ja maarakennusurakan lisäksi Finavia investoi kahdeksaan uuteen matkustajasiltaan ja matkatavaroiden kuljetuslaitteistoon. Investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa. Näiden toimittajat valitaan myöhemmin.

Kehitysohjelman toiseen vaiheeseen kuuluvat lisäksi muun muassa investoinnit kunnossapidon tukikohtaan, asemataso I:n kehittämiseen ja muut valmistelevat työt. Ne nostavat toisen vaiheen kustannusarvion noin 400 miljoonaan euroon.

Hansson kertoo, että rakennustyömaasta tulee yksi Suomen suurimmista.

Katso aikajanalta, miten laajentaminen etenee

Finavian fokuksessa elämyksellinen lentoasema

Helsinki-Vantaan vahvuuksia ovat lyhyet vaihtoajat, ystävällinen henkilökunta ja maailmanluokan palvelut. Nämä halutaan säilyttää myös matkustajamäärien kasvaessa.

Ravintoloiden ja myymälöiden lisäksi panostetaan elämyksellisiin palveluihin. Uusien digitaalisten ratkaisujen avulla sujuvoitetaan ja helpotetaan lennolle siirtymistä.

Suunnittelun punaisena lankana on suomalaisuus niin sisustuksen materiaalivalinnoissa kuin palveluissakin. Oleskelutiloihin tuodaan viihtyisyyttä muun muassa erilaisilla ääni- ja valaistusmaailmoilla.

Kohti 20 miljoonaa matkustajaa

Finavia käynnisti vuonna 2013 mittavan, noin 900 miljoonan euron kehitysohjelman Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kehitysohjelman tavoitteena on vastata kasvavan matkustajamäärän tarpeisiin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on koko Suomen hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Finavian kehitysohjelma on myös kansallinen investointi. Lentoliikenne työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on 14 000 henkilötyövuott

Kehitys